torstai 4. syyskuuta 2014

Tiistain vihaaja ja pikkulauantain rakastaja

Työmatka uudella pyörällä. Siinä on kori!

 Eilinen päivä ei ollut häävi. Kaikki sovitut möötteni (ett möte) (ja kyllä, minullakin on outlookissa kokouksesta muistuttavia PLINGPLONG-ääniä, jotta tunnen oloni tarpeelliseksi), peruuntuivat. Istuin koko päivän omassa toimistossa, koska Cina, jonka kanssa sen jaan oli vapaalla. Ohjaajallani oli niin kiire ja minun ainut hommani oli yhteenvedon koostaminen kaikista tästä maailmasta löytyvistä Consigmaa käsittelevistä artikkeleista. So a lot of reading. Eikä mitään muuta. Onneksi fikapaussit piristivät ja jaksoin keskittyä. Kahvikone on myös kaveri. Ja niin, Tittin tekemä mutakakku vadelmien, karhunvatukoiden ja kerman kera. Olen muuten tullut johtopäätökseen, että karhunvatukka on paras sana jokaisella kielellä. Karhunvatukka. Haha. Pelkkä marjan nimi saa suuni muikeaksi (pidän karhunvatukoista todella paljon maunkin vuoksi). Blackberry. Björnbär. Onnea on jännyyksien löytäminen tyhjästä

Pyöräilyselfie! Multitaskaan jopa pyöräillessä! Kunnon Alexander Stubb!
Kuitenkin, töiden jälkeen piti koittaa historiallinen hetki. Minun piti saada pyörä. Blocket.se fungerar bra (Ruotsin tori.fi). Noniin. Homma ei sujunut ihan odotusten mukaisesti ja ulkomaalaistaustaisen Alexanderin toimitus viivästyi ja lopulta tuli ilmi, että minun pitäisi itse hakea pyörä, mikäli sen haluaisin. Tingin hinnan olemattomiin ja lähdin matkaan. Hisingeen eli Göteborgin pahalle puolelle. Olimme keskustelleet kämppikseni Kevinin kanssa pyörän hakuni eettisestä lähtökohdasta eli siitä, että onkohan se pöllitty vai ei. Oli nimittäin liian halpa.Tulimme lopputulokseen, että eihän sillä väliä! Moraalini on kohdillaan! Hisingeen pääsin spårvagenilla ja lukuisten puhelinkeskustelujen jälkeen löysin Alexanderin joltain oudolta torilta Hisingessä ja sain pyörän. Hyvin halvalla. Epäilyttävän halvalla. Okei, totta on, että pyörässä vain kaksi ensimmäistä seitsemästä (2/7) toimi. Noo. Polkaisin kotiin ja Kevinin työkalujen avulla fiksasin satulan ensitöikseni paikoilleen. Olin kyllä himppasen väsynyt tähän pyörän ongelmaisuuteen jo valmiiksi, mutta tänään lounaan aikana vein pyörän korjaamoon ja hain duunipäivän jälkeen. Vad fint, nu har en cykel! Se on hyvin mummumainen ja tukeva, mikä on äärimmäisen hyvä, mikäli katsoo pyörähistoriaani, joka ei ole ollut täysin smooth sailing. Innosta piukeana olenkin nyt suunnitellut vaikka minkä moista pyöräretkeä! Kylläkyllä! Mikään spinninki ei ole minua varten. Pyöräily on hoidettava ulkoilmassa. 

Eli eilinen tylsä tiistai vaihtui kuin vaihtuikin tämänpäiväiseksi onnellisuuden keskiviikoksi! Tiistait ovat katalia. Mitään hyvää ei tapahdu tiistaisin. En muista, olenko ennen avautunut tiistaivihastani, mutta se on yksinkertaisesti turhin päivä koko viikosta. Keskiviikko sitten taas, tässäpä vasta hyvä päivä. Keskiviikkoisin meillä on töissä pidempi iltapäivän fikapaus, johon kuuluu myös kaka. Kaka on sanana suomalaiselle ristiriitainen. Mutta kaka är alltid bra! Oli se sitten suomalaisessa tai ruotsalaisessa mielessä.

Liseberg huutaa nimeäni! Kaikki muut huutaakin sitten, että keskity hullu ajamiseen...
Minun keskiviikkoni kulminoitui raikkaasta ilmasta nauttimiseen uuden pyörän päällä ja töiden jälkeen olleesta aw:sta! Tällä kertaa olimme työporukan kanssa terassilla. Tutustuin uusiin, nuoriin, miespuolisiin työtovereihin! Kyllä, tiedätte, että se on hyvin positiivista. Pojilla oli hyvä logiikka: om du vet inte vad du skulle beställa, beställa en hamburgare. Precis. Kaikki kääntyy hyväksi hampparilla ja pojilla. Täytyy aina vain toivoa, että tulee jotenkin ymmärretyksi ruotsin kielellä, ja ettei kuitenkaan vaikuta ihan sekopäältä juttujen perusteella. Ajatuksenvirta on spesialiteettini ja höpötlöpöt (eli hoppsan!) tulevat suusta aika rivakkaa tahtia.

Julkaistu torstaina kuvien kera, sillä keskiviikon mielenkiinto vain loppui kesken. Efter en hamburgare blir man ju trött.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti