Helsinborg/gör

Nukuin perjantai-lauantaiyönä yönä 15 tuntia. Sitten juoksin 15 kilometriä. Lauantai-iltana join 15 cl viiniä. Vähintään. Bra balans! Silti nyt on taas väsy.
Sanoin Kevinillekin, etten luultavasti olisi eilen iltapäivällä edes herännyt ellei naapuri olisi alkanut poraamaan. Kevin sanoi, että hyvä että alkoi, muutenhan saattaisin nukkua edelleen. Totta. Lenkillä vedin molempien siltojen yli. Tiedättekö, että tässä Slotsskogenissa otetussa kuvassa tuo Älvsborgsbron näyttää olevan kaukana.

No kaukanahan se on oikeastikin.
Hehe. Vedin siis kahden sillan kautta (Älvborgsbron ja Götaälvbron) olevan kierroksen. Toisella puolella jokkee juoksin Lindholmenin läpi. Olen halunnut käydä Lindholmenissa jo kauan, sillä kaikki tuntuvat asuvan siellä tai käyvän siellä yliopistokampuksella tai jotain. Kevin ei ole ymmärtänyt, että miksi haluan mennä sinne, sillä hänen mukaansa siellä ei ole mitään. Nyt kun meni koko kaupunginosan läpi, oli pakko myöntää: Lindholmenissa ei tosiaan ole mitään. Paitsi uusia kerrostaloja. Selittää sen, miksi kaikki asuvat siellä.

Mitäs muuta Annikan elämään? Viime viikonloppuna oli Helsingborgissa. Läksin sinne lähes suoraan firman orientaaliteemaisten bileiden jatkoilta. Hmm. Oriental-teema näkyi muuten siinä, että kaikilla oli turbaani. Yhdellä tytöllä bikinit päässä. Classy.

Helsingborg

Helsingborg siis! En ole koskaan ollut ja nyt oli RE-UNION TIME! Tapasin Irlannista tuttuja ruotsalaisia. Ja miten ihana viikonloppu olikaan! Tykkäämme puhua, syödä ja kävellä. Aivan fantastista! Kävimme myös paikallisessa superterraariossa ja Tanskassa lounaalla. Molemmat hämmentää minua edelleen. Eli siis Tropikariet oli paikka, jonka työkaverini Gunnar oli vinkannut. Hän mainitsi paikan olevan vähän outo (konstig). Pidän Gunnaria sarkasmista, mutta hän tosissaan vakuutti, että kyseessä ei ole peruseläinpuisto. Okei, paikka sinetöityi must see -kohteeksi päässäni. Kerroin näille Jennylle ja Martinille, että tämä on ainut ideani viikonlopulle. Onneksi he olivat myös: "Hej, bra ide!" Eipä kukaan meistä tiennyt retken kulkua... Palaan aiheeseen seuraavassa postauksessa. Ja kuinka siistiä on matkata toiseen maahan ihan vain sunnuntailuuhaamista varten!

Lauantai-illan vietettä viime viikonlopulta. Jätteroligt!

Jos lähden kertomaan Tropikarietista myöhemmin, niin viime viikon sunnuntaista voinen kertoa enemmän. Kotitekoisen brunssin jälkeen otettiin lautta Tanskaan, Helsingöriin. Ajateltiin lautassa istuskellessa, ettei luultavasti edes huomata maan vaihtumista. Eipä. Helsingör oli kuin paluu keskiajalle. Kaikki vielä Helsingborgiakin vanhemman ja hienomman näköistä. Tuuli aivan vietävästi, Martin melkein menetti piponsa. Haahuiltiin Helsingörin linnan ympäri, joka aluksi näytti surkealta, mutta läheltä päin olikin siisti! Kunnon vallihaudat ja kaikki! Sitten mentiin syömään. Tomaattikeitto maistui tuulisen päivän jälkeen. Sieltä taas lautalle ja lautalta bussiin ja Göteborgiin. Viikonloput menevät aika hujakassa. Ja viikot. Aika on kyllä jännä käsite. Varsinkin, kun gradu ei oikein etene. Tai siis kirjoitushommat on aika hyvin paketissa, mutta kokeellinen osuus on lapsenkengissä (mistä tämäkin sanonta tulee! hullu suomenkieli). Tällä viikolla hutastiin sitten ConsiGmaa GMP-vasaralla (GMP-hammaren ruotsiksi, ehkä hienoin käsite ikinä oranssista vasarasta). No se johtikin siihen, että saa nähdä saadaanko jotain ennen joulua aikaiseksi. Varaosien toivossa on hyvä elää... Tästäkin huolimatta korporaatioelämä on hyvin mieleistä ja Motionskampanj hyvin paketissa arpalipukkeineen kaikkineen.

Helsingör päivänvalossa.

Ja iltasemmalla.

Surkealta näyttävä linna Helsingörissä.