23 timmars Köpenhamn

Selfie kingin hississä! Spännande!

Not kidding, siksi sitä sanottiin.

Disneykauppa on minun Hard Rock Cafeeni ja must vierailupaikka aina mahdollisuuden tullessa.

Koska en suostu laittamaan kuvaa siitä kakasta pikkumerenneidontyngästä, niin laitan kuvan tästä,  tämä oli hienompi! Ja isompi! Koska size does matter!

Strorget ei ollut näin tyhjä lauantai-iltapäivällä, mutta ennen kauppojen aukeamista, ah, ei ihmisiä.

Törkeesti turkiksia. Miksi? Minkeillä ei ole käynyt tuuri...

Nyhavn

Oi Kööpenhaminaaa, olet ihanaaaa! Oslo oli siis silloin pettymys. Tällä kertaa odotukset oli korkealla, hyppäsin bussiin ja matkasin Kööpenhaminaan. Odotukset laski aika nopeasti, kun matkalla bussi oli täynnä ja niin oli myös bussin vessa. Kirjaimellisesti. Ja minun vedenjuontitahdillani asia oli hyvinkin kriittinen parametri matkalla. Ei oikein ajatukset ja reissu kulje, kun on PISSAHÄTÄ. No okei, thank god Mälmon 10 minuutin paussista, jonka jälkeen vedenjuonti jatkui...

Kööpenhaminassa minulla oli hyvin vähän aikaa. En tiedä käytinkö sen hyvin. En ollut myöskään miettinyt ööö noin mitään valmiiksi. Hyppäsin vain perjantaina bussiin, koska ajattelin, että jotain on keksittävä. Olisi pitänyt mennä lauantaista sunnuntaihin eikä perjantaista lauantaihin MUTTA JOSSITTELU EI NYT VAAN AUTA. Reissu oli hedelmällinen ja viihdyttävä silti! 

Aloitin hostellin etsimisellä kuten yleensäkin. Tämä hostelli oli hieno. Minulla oli pehmeä sänky. Minulla ei ole täällä kotona pehmeää sänkyä, niin se tuntuu heti luksukselta. Hostellin paikallistamisen jälkeen alkoi perinteinen kävelymaraton. Christianiaan marsmars! Kyseessä on siis Kööpenhaminan sisällä oleva pieni kannabiskaupunki, jossa rakennusluvat ja huumeidenvastaiset lait eivät taida päteä. Talot sikin sokin mökkikulttuurin tapaan, joka puolella leijailee erään ruoholajin imelä tuoksu ja kaiken tämän takia valokuvaus on ehdottoman kielletty. Kaltaiselleni seikkailijablondille ei tainnut olla hyvä idea matkata sinne kävellen. Yksin. Perjantaina. Pimeän tultua... Noo, mielestäni kukaan ei voi mitään minulle, mikäli kantaa vain selkänsä suorassa! Pojat saavat vihellellä ihan rauhassa, minä en vilkaisekaan! 

Sattui hyvä tuuri myös matkalla hostellille. Siinä katselin niitä linnoja (alan hyvin paljon lämpemään linnojen grand designille, haluan siis sellaisen kotikolokseni) ja huomasin, että yksi suurensuuri ovi jossain linnassa oli auki, vaikka kello oli lähemmäs puoli yhdeksän. Menin vilkuilemaan ja huomasin kyltin kertoen siellä olevan tornin. Kävin kysymässä aukioloaikoja. Auki oli. Ja mitäs maksaa? Ilmainen. Ilmainen näköalatorni. Yöllisessä Kööpenhaminassa. BINGO. Ja oliko siellä ketään muita ikuisia vihollisiani (amerikkalaisia/aasialaisia turisteja, lapsia tai rakastavaisia). Ehei! Koko torni itselleni ja parhaat yölliset kaupunkishotit paskalla kännykamerallani. Helt underbar! Loppujen lopuksi selvisi, että kyseessä oli Christianborgin palatsin torni. 

Mitäs muuta kerkesin? No hostellini alakerrassa oli baari... Enough said. Puolustukseni voin sanoa, että huoneeni oli kakkoskerroksessa baarin yläpuolella ja nukkuminen baarin aukioloaikana ei olisi vain tullut kysymykseen... Pilkkuun asti siis! Ja aamulla skarppina ylös, aamupalaa nassuun ja raittiiseen ilmaan! Minulla on käynyt tuuri kelien kanssa, sillä Kööpenhaminassa paistoi aurinko myös. Fantastikt! Näin puistoja ja botaaniset gaardenit ja sellaista. Olin myös ilmaisella kolmen tunnin walking tourilla ympäri Kööpenhaminaa. Aika tehokasta ja äärimmäisen viihdyttävää. Ainiin, ja national museum tuli myös korkattua! Siellä oli turkiksia, mmmmm. Miten ne liittyivät historiaan, en juuri nyt muista, mutta kuolleisiin eläimiin kääriytyminen nyt vaan tekee onnelliseksi. 

Tutustuin moniin hienoihin ihmisiin tuolla Shööpnhamnissa (ruotsalaisittain sanottuna). Myös ihmisiin Götiksessä, jotka lupasivat ottaa minut bileisiin. Ja yöbussilla tullessani satuin rupeamaan bussissa juttelemaan parin skottilaisen erasmustyypin kanssa, joilla oli kokonainen pullo ginia matkaeväänä. Once again... Enough said. NO OKEI EN MINÄ SIIHEN KOSKENUT. Mutta erasmustyypit on aina ihania!

Ja erasmustyypeistä puheenollen, tällä hetkellä näpyttelen tätä Italiasta. Ystäväni on valinnut niinkin viehättävän paikan kuin Milanon läheisen Pavian erasmusvaihtopaikakseen. Eilen oli erasmuspäivällinen, jota seurasi erasmusbileet Milanossa. Ja tänään on vähä erasmusrapsa ja illalla erasmusaperitivo ja sitten taas erasmusbileet? Tuli on kuulemma teemana. Jonkun kämppä on niin poltettu tämän jälkeen...