sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

You're a wee happy doll



Kuinka kauan Annika pysyy hereillä yhdellä kahvikupilla? 24 tuntia and still counting. Yeap, tai no, yritin tuossa kahdeksan jälkeen (mielenkiintoisten keskustelun jälkeen, jotka koskivat esim. mitä tapahtuisi Batmanin ja Ironmanin välisessä tappelussa?) nukkua, mutta koska herään automaattisesti yleensä viimeistään kymmenen maissa, niin piehtaroituani jonkin aikaa luovutin. Ei näy nukku-mattia. Huomisesta työpäivästä voi tulla hysteerisen mielenkiintoinen, sillä en ole myöskään hyvä ottamaan päiväunia. No napping time for Annika. No, onneksi eilinen ilta oli sen arvoinen. Tapasin mm. pojan jolla on ollut syöpä – my perfect match! (Joku voisi sanoa tuohon, that’s just terrible Annika, mutta ei, en tuntenut sääliä, tunsin vetovoimaa.)

Murals
Sain eilen myös teksti(seksi hehe)viestin  yhdeltä paikallisista kaiffareista ”So what madness have you come up today?” Toisin sanoen, sana on vissiin kiirinyt, että meikkis tykkää keksiä kaikenlaista oheistoimintaa itselleen. Perjantaina sairaalalle talsiessa päätin, että menen Belfastiin. Viisi minuuttia tämän jälkeen, ja työkaverit olivat printanneet minulle bussiaikataulut ja kartan. Jaahas, ai tuonne kannattaa mennä lounaalle? Ja tuolta saa halvat matkaeväät. Helppoa matkustaa täällä, kun kaikilla on tosiaan aina ideoita.
En olettanut Belfastilta oikein mitään. Luulin sen olevan Galwayn kokoinen. Olin väärässä ja pian aamubussin saapumisen jälkeen tajusin, että olen niin ylibookannut itselleni liikaa nähtävyyksiä päivätripille. En vain ylibookannut vaan oikein hamstrannut. 
Näitä oli siis ihan randomseinissä. Kantaaottavaa taiteenpoikasta.
No ei kai siinä, tossua toisen eteen vain ja katsotaan mitä kerkeää kuudessa tunnissa Belfastissa. Näin joitain kantaaottavia seinämaalauksia (Murals), rauhaseinäkkeen (Peace wall), kaupungintalon (City Hall), vanhan kirjaston (Linen Hall Library) ja Uster Museumin. Seinämaalaukset mielenkiintoisia, mutta ensi kerralla tarvitsen hommaan auton ja oppaan, sillä tällä kertaa haahuilin tunnin hieman kyseenalaisella alueella enkä edes nähnyt odottamaani CS Lewisiä (Narnia, people, Narnia) kuvaavaa seinämaalausta. Peace wall oli vain, no, betoniseinä. Ja tuli ihan mieleen Leijonaa mä metsästän –rallatus, sillä sitä ei voinut ylittää tai alittaa (onneksi kiertäminen kävi).  Kaupungintalolla (City Hall) hoksasin ilmaisen kiertueen ja jahas , he olivat panostanee. Tourille oli palkattu jonkin sortin näyttelijöitä, jotka hyppäsivät turistien joukosta mm. entisaikojen sotilasta ja tehdastyöntekijää esittäen. Jännää, ja kohta aloin epäillä kaikkia kuin CSI:ta katsoessa. Olisi ollut vielä parempaa, jos näyttelijät olisivat laulaneet. Kaikki Irlannissa tuntuvat osaavan laulaa.  Linen Hall Librarysta ostin 2 kirjaa 2 punnalla! Ihanaa, mmmmm, vanhoja kirjoja, mmmmm.

Ja Ulster Museum. No expectations like said. Pyyhälsin sisään nopealla askeleella ja nappasin esitteen reseptionista ja kysäisin tytöltä vain, no mikäs täällä on parasta. Minulla oli vain reilu tunti aikaa tuolla museolle enää. No mistäs minä tykkään?, kysyi tyttö. Heillä on eri levelit historialle, luonnontieteelle ja taiteelle. Auts, nyt pistit pahan. Taide vei pisimmän tikun ja aloitin vitoskerroksesta. Siistiä, niillä oli exhibitio taiteen palasista (ai että kun on huonoa suomen kieltä, sortsa), jotka ovat olleet esillä mm. Kairon suurlähetystössä, Iso-Britannian salaisen palvelun pääkonttorissa ja pääministerin kotikolossa 10 Downing Streetissä. Ja nämä kaikki olivat lukuisten ihmisten kuten siivoojaan, personal assistentin kuin myös David Cameronin vaimon valitsemia. Okei, tunti menikin melkein yhdessä näyttelyssä ja en kerennyt kuin kiirehtiä muiden taidegallerioiden lävitse ja vilkaista luonnontieteellistä osiota ennen kuin kuin oli aikani lähteä.  Mm. aito muumio jäi tällä kertaa. Muumion paluuta odotellessa. Ehe ehe. 
Queen's College, ei näytä Itä-Suomen yliopisto ihan tältä.

Belfastin loppuarvio? Kiva kaupunki! Moderni mutta silti kotoisa, jännällä historialla varustettu ja paljon söpöjä poikia. Enemmän kuin Letterkennyssä, that’s for sure.  Onneksi kämppis on Belfastista kotoisin eli minunkin pitäisi sinne jossain vaiheessa päätyä uudelleen. Ihan vain yöelämänkin takia. Yksi kämppiksen lempparibaareista on kuulemma Gremlin, kuulostaa nyt jo riiviömäisen hyvältä. En tiedä tosin millaisen illan imagon uskaltaisin sitten valita... (Btw eilisen illan imagoni oli Victoria Beckham – nailed it!) 
Äiskän lempparikukka nyt jo kukassa.
Okei, summa summarum (vihaan tätä sanontaa). Tällä hetkellä en siis ole tarkalleen ajokunnossa, mutta onneksi tälle päivälle en ole keksinyt mitään. Tai no okei, valehtelin, sori äiti, en vain osaa olla joten ajattelin mennä lounaalle kavereitten kanssa ja sitten uimahalliin. Vain koska aina pienenäkin mentiin Rauman uimahalliin viikonloppuisin. Sen jälkeen sai vadelmahillotäytteisen berliininmunkin ja limukan. Täältä ei tosin taida löytyä minkäännäköistä munkkia. 

 Pakko mainita jälkikäteen uimahallista. Okei, mitäs kettua. Syväpää oli 1.25 metriä syvä, matala metrin. Uin siis mailin verran käsipohjaa. Ja lisäksi istuin kylmässä saunassa kolmen miehen kanssa. Bikinit päällä. Jutellen small-talkkia. Ei ollut miehillä oikein saunaetiketti hallussa. Saunassa minäkään en halua puhua. Plus ei munkin munkkia, kävin hakemassa lisää Ben&Jerrysiä (3€/puteli täällä).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti