I feel grooovyyyy

Annika sellissä

Sokerihumala täällä hei!

Vietettiin juuri lettukestejä tyttärien kanssa. Seuraavaksi after work drinks, mutta koska olen näppärä ja laittautumiseni kestää noin 10 minuuttia kahden naisen tunnin session sijasta, niin blogille jää näin aikaa 50 minuuttia. Joten siis, kyllä vain tänään vietettiin epäonnistunutta torstaita lättykestien merkeissä. Minä tein ohukaiset (crepes), muut hankkivat täytteet. 

Kämppäkavereistani voisin sen verran valaista, että nämä kaksi tyttöä ovat täysin eri maailmasta kuin minä, mutta silti meillä synkkaa. Stressaava, turhamainen, suorittaja farmasistityttö (ei, en puhu itsestäni) ja vegetaristi, naturelli, tiukka katolilainen. Soppaan kun heitetään mukaan tämä vilkas tytönretale, niin jännä jääkaapin sisältö ainakin jossei muuta. Toinen elää persikkajogurtilla, kahvilla ja makeisilla, toinen ranskiksilla ja lihaa jäljittelevillä soijatuotteilla. Molemmat katsoivat minua kuin hullua, kun hihkuin löytäessäni Tesco’sta raejuustoa (vieläkään ei tosin löydy viiliä tai rahkaa).

Mutta kerron nyt vielä nopeasti näin vähän jälkikäteen viime viikonlopusta. Olin Dublinissa koko viikonlopun ruotsalaiskaksikon viihdytettävänä. Tapasin tytöt Galwayssa ja he vannoivat, että minun pitää tulla käymään ja minähän menin heti ensimmäisen vapaan viikonlopun koittaessa. Jännä miten voi yhden hauskan illan jälkeen löytää niin samanlaisia ihmisiä. Viikonloppu täyttyi jammailusta, kofeiinihumalasta (en ollut ainut kofeiiniherkkä) ja kävelyistä Dublinin kaduilla niin korkkareilla kuin tennareillakin. Ihmekö tuo, että olin hapoilla maanantaina töissä. Viikonlopun ruokavalio taas koostui hamppareista, sushista ja suklaamuroista. En ole koskaan tykännyt suklaamuroista, mutta tyttöjen aamupalatarvikkeet olivat suhteellisen puutteelliset. Edelleenkään en ole suuri Dublin-fani, mutta with the right company... Well, u know. Kulttuurihammas putsattiin Kilmangailin vanhalla vankilalla (ensimmäistä kertaa tapasin todella jäykän tour guiden, tylsää!) ja Chester Beatty Librarylla (jonka Sacred Traditions –galleria piti sisällään esimerkkejä eri uskontojen rituaaleista, pretty interesting stuff). Käytiin toki myös shoppailemassa ja en tiedä johtuiko se sveduseurasta, mutta ostin pelkästään kaikkea keltaista ja sinistä. Henkkamaukasta. Niin.

Kotiin sunnuntaina pääsin vasta myöhään, sillä halusimme vielä kävellä hieman Stephen Greenillä sorsia potkien (ei oikeasti). Irlannissa kun pitää aina ottaa täysi ilo irti kauniista kelistä. Oikeastaan aina elämässä pitää ottaa ilo irti näteistä päivistä. Niitä kun ei elämässä ole koskaan liikaa, ainakaan, jos samaan aikaan voi ryystää täydellistä pirtelöä Butler’s Chocolate Cafésta.

Aurinkoinen Liffey

Ainiin! Ja tiedän vihdoin, mikä minusta tulee isona! Minusta tulee Ann! Ann on meidän porukan onkologiafarmasisti ja ehkä coolein kuusikymppinen, jonka tiedän. Annilla on salkku ja vaatekaappi täynnä Zaran vaatteita miksattuna omaan tyyliinsä. Ann sanoo aina, jos hän on eri mieltä jostain. Ann on myös meidän number two eli Pomo, kun Pomo ei ole paikalla. Ann osaa selittää asian kuin asian. Ann leipoo myös monien mielestä parhaat teetaukopullat. Mitenkä minä nyt näin Annista innostuin? No pääsin kurkistamaan Annin maailmaan aika syvälle tuossa keskiviikkona, kun niin hartaasti odottamani päivä onkologian laitoksella koitti. ETTÄ OLI SIISTIÄ. Sain hengailla high-tech lääkkeiden luvatussa maassa lounasaikaan asti ja vähän ylikin, koska en malttanut lähteä. Loppujen lopuksi menin kanttiinin, koska Keith lupasi, että saan pölliä neuvontapisteestä kaikki syöpää käsittelevät potilasohjeet. Hahaa, me so clever. Kyllä, Annikasta tulee Ann. (Kerroin tämän myös kaikille töissä Annin mukaan lukien, kaikki sanoivat että minun täytyy alkaa kutistua sitten jo. Ann on aika paljon minua lyhyempi).

Jaa mitäköhän nyt viikonloppuna tapahtuu? Mikäli selviän hengissä tästä illasta ja huomisesta kiireisestä työpäivästä (not a problem), niin olen ajatellut pientä Belfast-visiittiä. Kulttuuria päivällä, illaksi kotiin ja yöllä, no, yöelämään. Minulla on uusi sähkönsininen mekko ja en epäröi käyttää sitä.

Julkaistu pe-aamuna. Made it to work.